Antti Toukkari

"Kunnon bändissä pitää olla saksofonisti"

Saksofonisti ja kirjapainoalan yrittäjä Antti Juhani Toukkari syntyi 3.3.1951 Somerolla ja kuoli Someron terveyskeskuksessa 16.7.2018. Hänen isänsä Aarne Toukkari oli karjalaisevakko Muolaan Harvolasta. Äidin sukujuuret olivat Humppilassa. Toukkarien sukujuuria on pystytty jäljittämään kirkonkirjoista 1700-luvulta saakka, ja ne ovat tiukasti Muolaan mullassa. Somerolla evakot saivat maita kartanoista, ja niinpä Kimalankin kartanosta lohkottiin maata Toukkarien pienviljelykselle.

Isä oli opiskellut 1930-luvulla Viipurin musiikkiopistossa, mutta musisointi jäi sodan melskeissä. Someron yhteiskoulua käydessään Antti Toukkari alkoi harjoitella klarinetinsoittoa. Kun hän sai kuulla, että kunnon bändissä pitää olla saksofonisti, hän löysi mieli-instrumenttinsa. Kitaransoittoakin hän opetteli.

Antti Toukkari kävi keskikoulun ja meni työharjoittelijaksi Somerpainoon. Vuodesta 1984 hänellä on ollut yhden miehen graafisen alan yritys Kirjatoukka Ky.

Vuonna 1973 Antti Toukkari avioitui Marja Mikkolan kanssa. Heidän kahdesta lapsestaan Vesa (s. 1975) on isänsä tavoin muusikko. Hän on kitaristi ja soittanut muun muassa Janne Hurmeen bändissä sekä tehnyt paljon laivakeikkoja.

Toukkarit olivat tavanneet toisensa Rauli Badding Somerjoen keikalla. Tuohon aikaan Antti soitti Baddingin Oy Niittisydän Ab:ssa. Niittisydän oli Antti Toukkarille ensimmäinen valtakunnallinen kokoonpano. Keikkoja tehtiin pääkaupunkiseudulle ja Turun liepeille. Bändin rumpalina oli Baddingin veli Kari Somerjoki, ja muista soittajista Pentti Aho, Heikki Kasari ja Tarmo Lempinen olivat Somerjokien ja Antti Toukkarin tavoin somerolaistaustaisia.

Niittisydän oli koossa 1970-1972. Antti Toukkari pitää Baddingin rytmisyyttä tämän vahvana puolena: ”Laulamisen taso saattoi vaihdella, mutta rytmiikka ei onnahdellut.” Jo Niittisydämen aikoina Badding halusi itsepintaisesti laulaa Silent Night, Holy Nightin (Jouluyö, juhlayö) riippumatta bändin tai yleisön reaktioista. Tämä kappalevalinta seurasi Baddingia uran loppuun saakka.

Kokoonpanoltaan hyvin väljän Suomen Talvisota 1939-1940 -bändin keikalla Antti Toukkari muistaa vierailleensa soittamassa ”jossain Lappeenrannan kulttuuripäivillä”.

Antti Toukkari seisoi kunniavartiossa Baddingin arkun luona tämän hautajaisissa. Hän soitti myös Baddingin muistokonsertissa heinäkuussa 1987 Esakalliolla ja osallistui muistoseminaariin yhtenä panelistina. Siellä Antti Toukkari huomautti: ”Kun sanotaan, että Unto Mononen olisi voinut säveltää puhelinluettelon, Badding olisi voinut laulaa sen.”

Svengiä ja kauneutta

Antti Toukkarilla oli jo varhain korvaa musiikin kauneudelle. Lauantain toivotuissa kuultu Miliza Korjuksen Warum herkisti: ”Itku pääsi pikkupojalta”, hän muistelee.

Antti Toukkari soitti muutaman vuoden tenorisaksofonia ja siirtyi sitten alttosaksofoniin, mutta hän ei aseta soittimia paremmuusjärjestykseen. Soundeilla on kylläkin saksofonistille paljon merkitystä. John Coltranen tyylissä on paljon kauneutta. ”Paul Desmondin Take Fivessa alttosaksofoni on ehdoton”, Antti Toukkari sanoo.

1980-luvulla Antti Toukkari soitti tanssimusiikkia Pertti Riikosen kanssa. Lasse Santakankaan kanssa hän niin ikään keikkaili; Santakangas oli Somerolla tunnettu yhteistyöstään Unto Monosen kanssa. 1990-luvulla jazzia soittanut Antti Toukkari Jazz Band teki jonkin verran keikkoja ja yösoittoja. Mukana oli myös poika Vesa.

Vaikka Antti Toukkari on toiminut omakustannepohjalla, hän soitti myös M.A. Nummisen levyllä Swingin kutsu (1970) yhdellä raidalla saksofonia ja toisella bassoa. Claes Olssonin draamadokumentissa Satumaa – Unto Monosen elämä ja tangot (2000) Antti Toukkari esiintyi saksofonistina. Myös Vesa Toukkari oli muusikkona mukana elokuvassa. Somero oli muutenkin vahvasti läsnä. ”Filmaus oli mielenkiintoista. Sai nähdä, miten sama kohtaus otettiin kymmeniä kertoja”, sanoo Antti Toukkari.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ylistaron osaston 1990-luvun alussa järjestämään lastenlaulukilpailuun Antti Toukkari sävelsi somerolaisen Ilpo Seppäsen sanoituksen Lapsen maailmassa. Kappale sijoittui neljänneksi.

Toukkari on säveltänyt myös laulun Baddingin muistolle. Päivi Häkkisen sanoittama Kuka tunsi laulajan koostuu osittain Baddingin esittämien kappaleiden nimistä. Laulu kysyy, kuka loppujen lopuksi oli Badding, tämä suuri yksinäinen? ”Yksinäinen mies / kuin niitti sydämeen / laulunsa jää, / mut kuka tunsi laulajan?” Antti Toukkari muistelee, että kappaletta tarjottiin ”jonnekin Syksyn sävel -kilpailuun”.

50-vuotispäiviään Antti Toukkari vietti Someron Seurahuoneella kahvikonsertin merkeissä. Solisteina olivat Päivi Häkkinen ja Irmeli Mattila. 60-vuotispäiväänsä Antti Toukkari juhli laajemmissa puitteissa Esakalliolla. Toisena kuusikymppisenä juhlinnan kohteena oli somerolainen kosketinsoittaja Pekka Leppälä. Solisteina olivat Kaija Santakangas, Kari Luoto, Pentti Koskimaa, Kari Nieminen ja Kimmo Hovila.

Antti Toukkari on julkaissut 1970-luvulla kaksi nuorista aikuisista kertovaa realistista teosta: Tuhatta ja sataa 1977 ja Sinuun me asetamme toivomme 1978. Musiikkinäytelmä Kaunislahden paratiisi kertoi harmaan talouden bisnesmiehistä. Antti Toukkari kirjoitti muun tekstin, mutta laulujen sanoituksia tekivät hänen lisäkseen Ilpo Seppänen, Kari Nieminen ja Ritva Lemberg. Musiikkinäytelmää esitti Someron Musiikkiteatteri 1990-luvun alkupuolella, mutta sitä on esitetty Oulussakin pari kertaa. Vuodesta 2002 lähtien Antti Toukkari on kirjoittanut kolumneja Somero-lehteen.

Antti Toukkari muistelee kiitollisena pestejään ”sattumasäestäjänä”. Näin hän on päässyt takahuoneisiin tapaamaan hienoja tyyppejä. Erityisesti mieleen on jäänyt Esa Pakarinen, elämää kokenut ja monessa liemessä keitetty taiteilija.

”Jazzissa on svengiä. Se tarttuu kiinni” ja ”saksofoni on minun lauluääneni”, on Antti Toukkari sanonut. Antti Toukkari on yksi Someron musiikkikulttuurinimistä, monialainen osaaja.


Eija Komu
7.4. 2012

Lähteet

  • Antti Toukkarin haastattelu 4.4. 2012. Haastattelijana Eija Komu.
  • Heikki Metsämäki ja Juha Miettinen: Badding. Rauli Somerjoen elämä ja laulut. Sputnik 1996. (1996)
  • Merja Ryhtä: Saksofonia soitan loppuelämäni. Antti Toukkarin 50-vuotishaastattelu Somero-lehdessä 2.3.2001.
  • Jorma Toukkari: Sukumme kehto. Toukkarit. Sukututkimus. Kirjatoukka Ky 1999.

Levynkansi