Helvi Hämäläinen - Runoilija ja prosaisti

Kirjailija Helvi Hämäläinen syntyi 16.6.1907 Haminassa nahkuri Aaro Hämäläisen perheeseen. Äiti Iida Hämäläinen, os. Mikkelsson, oli syntynyt Somerolla, missä hänen sukuaan oli asunut jo 1700-luvulla. Vanhin tunnettu esi-isä Erkki Mikonpoika viljeli Åvikin lasitehtaan lampuotitilaa vuodesta 1760.

Iida Mikkelsson oli lähtenyt nuorena tyttönä Palikaisten kartanosta Hämeenlinnaan maanmittari J.H. Juveliuksen perheen palvelijattareksi. Perheen poika oli sittemmin runoilijana tunnettu Walter Juva ja tyttärentytär kirjailija Vappu Roos. Iida Hämäläisen seuraava työpaikka oli Haminan sairaala. Siellä Iida tapasi tulevan miehensä, joka pernaruttoa sairastaneen naudan vuotaa leikatessaan oli saanut haavan ja tartunnan takia päätynyt sairaalaan. Hämäläisten suku on lähtöisin Ilomantsista, mutta sen enempää Aaro Hämäläinen kuin tyttäret Rauha, Helvi ja Taimi eivät näytä pitäneen yhteyksiä isän sukuun. Tyttäristä Naimi kuoli jo lapsena, Sylvi aikuisiän kynnyksellä.

Helvin äidin sisar Lempi sai tyttären puolalaissyntyisen sotilassoittokunnan musikantin Adolf Hamanin kanssa. Isä lähti joukko-osaston mukana Venäjälle ja tytär Ester, josta 1934 tuli ensimmäinen miss Eurooppa, sai isänsä sukunimen äidin mentyä naimisiin faktori Armas Toivosen kanssa. Helvi Hämäläinen kirjoitti salanimellä Annikki Heinä kirjan serkustaan Ester Toivosesta.

Helvin kirjailijan taipumukset tulivat ilmi jo varhain. Hän on kuvannut sitä ja samalla lapsuuttaan ja nuoruuttaan Haminassa muistelmateoksessaan Ketunkivi. Äitinsä suvun kotipitäjään Someroon Helvi tutustui ensi kertaa 12-vuotiaana kesällä 1919, kun Iida Hämäläinen vietti lapsineen kesää veljensä Oskari Korteen luona Palikaisten kartanon muonamiesasunnossa. Kesän 1922 Hämäläiset viettivät Pusulan Arimaalla, missä äidin sisar Sandra Alén eleli lasinpuhaltajan leskenä. Tehdas oli lopetettu 1918. Arimaalle Helvi sitten palasi kesinä 1935-37 ollessaan jo tunnustettu kirjailija, ja kirjoitti siellä puhuttelevan työväestökuvauksen Katuojan vettä. Hänen esikoisteoksensa Hyväntekijä oli ilmestynyt jo 1929 ja saanut rohkaisevat arvostelut. Tätä varhaisempi käsikirjoitus oli kuitenkin Kaunis sielu, jonka kustantaja julkaisi vasta 2001!

Hämäläiset olivat muuttaneet Haminasta Helsinkiin 1922. Helvi kävi kansakoulua Kruunuhaassa ja sitten seitsemän luokkaa Lapinlahden yhteiskoulua. Kirjailijakutsumus oli kuitenkin vahvempi ja opinnot jäivät. Isä Aaro Hämäläinen kuoli 1923 ja näin katkesivat viimeisetkin siteet Hämäläisiin, vain nimi jäi.

Helvi Hämäläinen oli ollut 1930-luvun alussa WSOY:llä Porvoossa oikolukijana. Noihin aikoihin hän tutustui vuokraisäntänsä sisarenpoikaan Niilo Haapmaniin, jonka kanssa päätyi vihille alettuaan odottaa lasta. Haapman oli taiteilijaluonne, lausui Helville John Keatsin runoja, teki taidokkain puuleikkauksin koristetun kaapin, yritti sanomalehtimiehenäkin, mutta perheen elättäjäksi hänestä ei ollut. Yhteiseloa kesti viikon ja sitten tiet jo erosivat, vaikka asiakirjoissa avioliitto kesti vielä pitkään. Niilo Haapman kuoli jatkosodan alussa tarkk'ampujan luotiin. Helvin poika Jussi Haapman (1932-1985) toimi sittemmin Helsingin Sanomien arkiston johtajana.

Somerniemen Härjänoja

Helvi Hämäläinen oli etevä kirjoittaja, taitava interiöörien ja henkilöiden kuvaaja, mutta ei erityisen tahdikas. Hänellä oli selvästi tunnettavia esikuvia, joille hän kirjoissaan antoi ominaisuuksia, joita näillä ei ollut. Arimaalla kirjoitetusta Tyhjä syli-romaanista syntyi riita esikuvana olleen kartanon omistajan Yrjö Härmälän kanssa, ja Helvin oli pakko muuttaa Härmälältä vuokraamastaan mökistä pois. Kirjailijan serkku Lempi Kreander oli talvikelillä siirrättänyt Arimaalta äitinsä Sandra Alénin mökin Arima-järven toisessa päässä olevaan Somerniemen Härjänojan kylään. Helvi Hämäläinen muutti sinne äitinsä Iidan ja poikansa Jussin kanssa. Tässä mökissä Helvi sitten kirjoitti kesällä 1939 kohua herättäneen teoksensa Säädyllinen murhenäytelmä.

Parin vuoden päästä Helvi sai ostaa Syrjälän talon vanhan päärakennuksen, joka siirrettiin kylän laitaan. Näihin aikoihin alkoi hänen rakkaussuhteensa kirjailija Olavi Paavolaiseen, joka oli tukenut Helviä hänen kustantajasuhteissaan. Somerniemen Härjänojan mökkiinsä Helvi palasi kesäisin yhä uudestaan ja kirjoitti siellä lukuisia proosa- ja runoteoksiaan: Velvoitus, Hansikas, Kylä vaeltaa, Pouta, Ketunkivi, Tuhopolttaja sekä runokokoelmat Lapsellinen maa, Voikukkapyhimykset ja Pilvipuku ja runonäytelmät Viheriä poika ja Pilvi. Niiden käsikirjoituksia hän sitten muokkasi talvisin Helsingissä.

Härjänojan kylästä tuli Helvi Hämäläisen henkinen koti, jonka luonnosta ja ihmisistä hän yhä uudelleen sai innoitusta. Hän loi omalaatuisen koloristisen, kimalaisia, kukkia, jäniksiä ja pilvihevosia vilisevän satumaailmansa. Teoksissaan Karkuri ja Tuhopolttaja hän tuli loukanneeksi monia kyläläisiä ja joutui näin kylässä eristyksiin. Äitinsä kuoleman 1951 jälkeen Helvi oleskeli mökissään vain silloin, kun hänen sisarensa Taimi Lohman miehineen oli seurana. Näiden hankittua omistukseensa Härjänojasta Mikkolan torpan, kirjailija vietti yönsä siellä, vaikka päivisin kirjoitti omassa mökissään. Joinakin kesinä hän yöpyi myös naapurissa Syrjälän talossa Juho ja Salme Sirron perheessä.

Kun Helvin mökin vuokrasopimus umpeutui 1970-luvulla, aikomuksena oli pystyttää se uudelleen kirjailijan omistamalle läheiselle niitylle, mutta hirret jäivät maatumaan.

Helvi Hämäläinen asui 1960-luvulta lähtien Espoon Tapiolassa, mutta palasi yhä uudelleen kesäisin Härjänojan Mikkolaan. Kylän toisessa päässä oli hänen poikansa ja miniänsä Ketunkiveksi nimittämä mökki, joka oli 1973 pystytetty Helvin omistamaan koivikkorinteeseen.

Elämänsä viimeisinä vuosina jo monien unohtama espoolais-somerniemeläinen kirjailija koki kuukausia jatkuneen mediajulkisuuden. Hän voitti runokokoelmallaan Sukupolveni unta Finlandia-palkinnon. Kirjailijan saama julkisuus toi samalla hänen vanhoihinkin teoksiinsa uutta kiinnostusta, monista otettiin uudet painokset ja jopa aiemmin julkaisemattomia käsikirjoituksia julkaistiin.

Helvi Hämäläinen kuoli 17.1.1998. Hänet on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle. Kirjailijan muiston vaalimiseksi Somerniemi Seura ja kustannusyhtiö Amanita järjestivät kesällä 2003 Somerniemellä Helvi Hämäläinen seminaarin, samalla kunnostettiin Härjänojassa Helvin entisen mökin ympäristö.

FL Esko Rahikainen
Helsingin yliopisto

Kirjallisuutta

  • Esko Rahikainen: Tie Härjänojaan. Muistiinpanoja kirjailija Helvi Hämäläisen suvun taipaleelta. Espoo 1987
  • Ritva Haavikko ja Helvi Hämäläinen: Ketunkivellä. Helvi Hämäläisen elämä 1907-1954. Porvoo 1993
  • Helvi Hämäläinen: Päiväkirjat 1955-1988. Toim. Ritva Haavikko. Porvoo 1994
  • Esko Rahikainen: Kylä, kirjailija ja talonemäntä. Muistoja ja muistiinpanoja Helvi Hämäläisestä, Salme Sirrosta ja Somerniemen Härjänojan kylästä. Somero 2003



Helvi Hämäläinen






Härjenojan kylä. Kuva: Kauko Sirro

Härjenojan kylä. Kuva: Kauko Sirro








Helvi Hämäläisen mökki

Helvi Hämäläisen mökki Härjenojassa. Kuva: Inari Oittinen









Helvi Hämäläisen Ketunkivi-teoksen kansi