Kirjaston palveluja on supistettu ajalla 3.12.2020 - 10.2.2021 seuraavasti: lehtilukusali ja lukupaikat ovat poissa käytöstä 24.1. saakka ja tapahtumat on peruttu 10.2. saakka. Toivomme pikaista asiointia (max. 15 min.) ja maskien käyttöä sekä turvavälien noudattamista. Myös käsien pesu tai käsidesin käyttö mennen tullen on toivottavaa. Käytössä on lainauspalvelut ja tietokoneilla voi asioida pika-asiointina. Suosittelemme verkkokirjaston käyttöä aineiston selaamiseen ja aineiston varaamista etukäteen sekä pikaista varausten noutoa. Kirjastoauto liikennöi normaalisti, autossa rajoitetaan yhtäaikaisten asiakkaiden määrää ja suositellaan maskin käyttöä.

Keanne van de Kreeke

Arjen ihmeiden kuvaaja

Hollannissa syntynyt, 1999 Suomeen muuttanut Keanne van de Kreeke on herkkäsyinen taiteilija, jonka töissä mielikuvitus antaa arjelle siivet.

Van de Kreeke toimii kuvittajana, kuvataitelijana sekä erilaisissa yhteisötaideprojekteissa. Hänen töitään voi nähdä niin satukirjoissa, oppimateriaaleissa kuin Someron kirjaston lastenosastollakin.

Van de Kreeken taide syntyy arjesta, unelmista, naiseudesta, luonnosta ja mielikuvituksesta, ja siinä on aina jotain melkein maagista.

”Lapsuus oli vapaa, avoin”

Keanne van de Kreeke syntyi 10.4.1974 Alankomaiden Nuthissa. Viisihenkinen perhe muutti pian perheen isän työn takia Belgiaan, ja lapsuutensa van de Kreeke vietti Belgian maaseudulla. Elämä oli huoletonta, leikit veivät usein metsiin ja niityille.

Lapsuus oli vapaa, avoin. Saimme kaikki kehittyä omien arvojemme mukaan. Se on minusta hienointa, mitä vanhempani antoivat.

Mukana oli kuitenkin jo häivähdys varjoa: ulkopuolisuus.

Olimme hollantilaisia maahanmuuttajia Belgiassa. Asuimme pienellä paikkakunnalla, jossa muualta tulleisiin suhtauduttiin eri lailla kuin kaupungissa. Opin kuitenkin jo nuorena monikulttuurisesta rikkaudesta ja sen, että erilaisuutta ei kannata pelätä.

Ala- ja yläkoulunsa van de Kreeke kävi Lanakenin pikkukaupungissa, ja vuonna 1986 seurasi saman kaupungin Heilig Hart College.

Taide ja piirtäminen on aina ollut van de Kreekelle tärkeää. Lapsuuskodin keittiössä oli piirustuskaappi, josta sai ottaa tarvikkeita, jos halusi piirtää tai maalata. Ensimmäinen teos, jonka hän muistaa, on 5-vuotiaana tehty tussipiirros, joka esitti saapasta täynnä erilaisia huoneita.

Heilig Hart Collegen jälkeen van de Kreeke opiskeli taidetta Antwerpenin Karel De Grote -akatemiassa ja valmistui vuonna 1996 audiovisuaalisen ja graafisen taiteen maisteriksi. Tyyli oli vielä mustavalkoinen, hän piirsi hiilellä ja teki kollaaseja.

Karel De Grote -akatemiasta van de Kreeke jatkoi Norjaan Bergenin taidekorkeakouluun grafiikan opintoihin. Kun taidekoulu loppui, edessä oli suuria muutoksia

Opiskelun jälkeen olin hukassa. Kokeellinen taidekoulu oli ihan eri asia kuin todellinen taidemaailma. Vasta kun sain ensimmäisen lapseni, alkoi syntyä selkeämpi ajatus omasta suunnasta.

Taiteen lisäksi van de Kreeke on opiskellut myös shiatsuterapiaa.

”Herkkä, elävä, kerroksellinen”

Kun van de Kreeke siirtyi opinnoista taiteilijaelämään, hän löysi värit. Hän alkoi maalata, käyttää akvarelleja, akryylivärejä, kyniä, tusseja ja pastellivärejä uudella tavalla.

Hänen töissään avautuu lämmin ja suvaitsevainen mielikuvituksen maailma. Sellainen, jossa asioita voi katsoa uudella tavalla. Usein teokset lähtevät arjen pienistä yksityiskohdista, jotka mielikuvitus nostaa toiselle tasolle: ovesta aukeaa toinen maailma, kädestä kasvaa uusi elämä. On kuin 5-vuotiaan piirtämä saapastalo olisi herännyt jälleen henkiin.

Someron Hirsjärvelle van de Kreeke perheineen muutti vuonna 1999.

Mietimme ensin hetken Norjaa, mutta sinne muuttaminen olisi ollut monimutkaista. Myös Suomen luonto oli rauhallisempaa, enemmän omanlaistamme.

Suomi oli tilaa, vihreyttä, luontoa. Kun van de Kreeke näki Hirsjärven kodin metsineen ja lampineen, paluuta ei ollut. Metsän kätköissä, vihreyden keskellä syntyy yhä persoonallista, helposti lähestyttävää taidetta.

Ympäristö vaikuttaa maalaamiseeni paljon. Jos ympäristö tuntuu ahtaalta, ei taidettakaan välttämättä synny. En ole niitä taiteilijoita, jotka pystyvät helposti työskentelemään yleisön edessä.

”Toivon, että taide tuo rohkeutta katsoa asioita eri perspektiivistä”

Van de Kreeken taide ulottuu moniin suuntiin. Hän on tehnyt kirjakuvituksia, painotuotteita, kortteja ja seinämaalauksia julkisiin tiloihin. Hän on pitänyt lukuisia näyttelyitä, ollut mukana erilaisissa yhteisötaideprojekteissa ja lavastanut teatteriproduktioita. Yhteistä kaikelle on keveys, mielikuvitus ja kytkös ympäröivään maailmaan.

Toivon, että taide tuo rohkeutta katsoa asioita eri perspektiivistä ja hyväksyä eri tapoja nähdä ja tehdä asioita. Aina tarvitaan uusia näkökulmia, vaikka usein haluaisimme, että asiat pysyisivät samanlaisina.

Kirjakuvituksia van de Kreeke on tehnyt satukirjoihin ja oppimateriaaleihin. Satukirjoja hän on kuvittanut muun muassa Pienelle Karhulle, Sammakolle, Lastenkeskukselle sekä belgialaisille kustantajille, oppimateriaaleja muun muassa Otavalle ja Tammelle. Kortteja, julisteita ja muita painotuotteita hän on tehnyt Paletti Oy:lle ja Salon kaupungille.

Van de Kreeken seinämaalauksia löytyy esimerkiksi Halikon Design Hillistä sekä salolaisista vanhainkodeista. Hänen kuvittamansa Salon kirjastoauto voitti toisen palkinnon Suomen kaunein kirjastoauto -kilpailussa vuonna 2013.

Teosten maailmassa on rauha, läsnäolo ja luonnosta kumpuava elämänvoima. Siinä pienikin näkyy. Van de Kreeke tavoittaa ihmisen yhteyden johonkin suurempaan: luontoon, sisimpään, elämän kulkuun, aikaan.

Van de Kreeke suhtautuu kriittisesti ylenpalttiseen kuluttamiseen ja rahan voimaan – maailmaan, jossa vain kuluttamalla voi näkyä ja jossa koko ajan vaanii riski jäädä ulkopuolelle, muuttua näkymättömäksi. Hän haluaa tarjota töissään vaihtoehdon. Maailman, jossa ihminen on yhteyksissä toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä.

”Toivottavasti nämä projektit lisäävät avoimempaa ja luovempaa ajattelutapaa”

Taidekasvatus ja erilaiset yhteisötaiteen projektit ovat van de Kreekelle tärkeitä. Hän on työskennellyt yhteisötaiteen parissa salolaisissa ja somerolaisissa päiväkodeissa, palvelutaloissa ja kouluissa, aina palvelutalon taideryhmästä alakoulujen Mikä-Mikä-Maa -taideprojektiin.

Toivottavasti nämä projektit lisäävät avoimempaa ja luovempaa ajattelutapaa ja auttavat näkemään taiteen keinona auttaa esimerkiksi ongelmaratkaisussa.

Van de Kreeken kanssa useissa yhteisötaideprojekteissa Salossa ja Somerolla työskennellyt kuusjokelainen kuvataiteilija Tea Tikka kuvaa taiteilijaa näin:

Keanne on taiteilijana kokeileva ja leikkisä. Työskennellessään yhteisössä hän on empaattinen ja taitava kohtaamaan kaikenlaisia ihmisiä. Hänen kanssaan on ilo työskennellä. Välillämme on luottamus ja kunnioitus.

Yhteisöllisyyttä van de Kreeke on löytänyt myös teatterista. Hän on lavastanut ja visualisoinut muun muassa tanssiteatteri Hurjaruuthin, tanssitarinateatteri Auracon ja salolaisen Nurinpäin-teatterin esityksiä.

Van de Kreeke uskoo ihmisiin ja yhteistyöhön. Taiteen hän toivoo tuovan ihmisiä yhteen. Sillä viime kädessä yhteistyö on se, joka kantaa.

http://www.keanne.be/


Leena-Kaisa Laakso

Lähteet

  • Sähköpostikirjeenvaihto ja tapaaminen Keanne van de Kreeken kanssa syksyllä 2016
  • Sähköpostikirjeenvaihto taiteilija Tea Tikan kanssa
  • ”Somerolla esillä lasten ja nuorten taidetta”, Veli-Matti Henttonen, Salon Seudun Sanomat 16.4.2016
  • ”Vanhusten taidekerhossa tärkeintä on läsnäolo”, Leena-Kaisa Laakso, Seutu-Sanomat 22.6.2016
  • ”Maailman virrassa sadut auttavat”, Merja Ryhtä, Somero-lehti, 5.1.2016
  • ”Mielikuvitusta ja voimakuplia”, Leena-Kaisa Laakso, 23.4.2016 Forssan lehti
  • http://keanneillustration.blogspot.fi/



Keanne van de Kreeken teos






Keanne van de Kreeken teos Tangled