Kirjaston palveluja on supistettu ajalla 3.12.2020 - 10.2.2021 seuraavasti: lehtilukusali ja lukupaikat ovat poissa käytöstä 24.1. saakka ja tapahtumat on peruttu 10.2. saakka. Toivomme pikaista asiointia (max. 15 min.) ja maskien käyttöä sekä turvavälien noudattamista. Myös käsien pesu tai käsidesin käyttö mennen tullen on toivottavaa. Käytössä on lainauspalvelut ja tietokoneilla voi asioida pika-asiointina. Suosittelemme verkkokirjaston käyttöä aineiston selaamiseen ja aineiston varaamista etukäteen sekä pikaista varausten noutoa. Kirjastoauto liikennöi normaalisti, autossa rajoitetaan yhtäaikaisten asiakkaiden määrää ja suositellaan maskin käyttöä.

Manu Kärki - Paikallishistorioitsija

Keskiössä ihminen

Kotiseuturakkaus yhdistyneenä perinpohjaisuuteen synnyttää eläviä paikallishistorioita. Somerolla tätä on toteuttanut somerniemeläinen Manu Kalevi Kärki. Hän syntyi Somerniemellä 21.8.1947 ja on asunut paikkakunnalla koko tähänastisen ikänsä. Puoliso on vuodesta 1977 lähtien ollut pankin palveluneuvoja Hanna-Liisa Kärki.

Manu Kärki hoiti leipätyökseen pankin konttoria 1973-2007. Hän on toiminut aktiivisesti Somerniemen kunnallispolitiikassa 1980-luvulle saakka, ja hän on myös innokas yhdistysihminen. Hän on ollut johtokunnan jäsenenä ja kuva-arkiston hoitajana muun muassa 1975 perustetussa Somerniemi-Seurassa. Hän on myös 1998 alkunsa saaneen Someron Kamerakerhon perustajajäsen.

Työ ja yhdistystoiminta ovat osittain viitoittaneet paikallishistorioitsijan tietä. Someron maataloustuottajien yhdistyksen sihteerinä toimiessaan Manu Kärki kokosi yhdistyksen pienimuotoisen historiikin. Hän on toiminut myös tämän yhdistyksen varapuheenjohtajana ja rahastonhoitajana. Jo tästä vihkosesta käyvät ilmi Manu Kärjen tyylille tyypillinen huolellisuus ja järjestelmällisyys.

1982 julkaistu Somerniemi. Muistojen kirja tuo puolestaan esille Manu Kärjelle ominaisen humaanin sävyn. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että sisällissotaa on kuvailtu ehdottoman tasapuolisesti ja kiihkottomasti. Tämä on tietenkin perusedellytys historiantutkimuksessa mutta ei aina välttämättä paikallishistoriatasolla. Kiintoisa yksityiskohta on kirjailija-rovasti Lauri Pohjanpään somerniemeläisten sukusiteiden esittely.

Keltiäisten koulun, vanhimman somerniemeläisen kansakoulun historiikki valmistui 1988, koulun satavuotisjuhlavuotena. Tämä vihkonen sisältää arvokasta valokuva-aineistoa aina 1900-luvun alusta saakka. Yhdessä Kai Linnilän kanssa toimitettu Lukemisia Somerniemeltä (1993) väläyttelee Manu Kärjen laaja-alaisuutta. Hänen kiinnostuksensa kohteet ulottuvat sotahistoriasta ulkohuoneisiin. Somerniemen vesimyllyt ja -sahat (1994) sisältää talous- ja elinkeinohistoriaa.

Ansiokkaita kuvia

Monipuolisuus heijastuu myös valokuvauksessa. Luonnon yksityiskohdat ja arjen ihmiset ovat yhtä arvokkaita kuvattavia, ja Manu Kärjellä on silmää eloisille tilannekuville. Valtaosin Seppo Saraspään tekstittämä Retkelle metsään! Opas erätaitoihin (2006) sisältää Manu Kärjen kiehtovia, herkkävireisiä kuvia. Niiden myötä tuntee olevansa itsekin metsäretkellä. Mukaan ovat päässeet niin siipiään levittelevä laulujoutsen, orapihlajan marjaa nokassaan roikottava tilhi kuin liito-oravan papanatkin. Manu Kärki on myös palkittu Filmi- ja Videokuvaajien liiton SM-kilpailussa.

K.M. Lehmuksen tekstittämä ja Manu Kärjen valokuvaama Somerolla. Viljanmaan arkea, satumaan juhlaa (2009) on mainio lahjakirja jokaiselle Somerosta kiinnostuneelle. Someron monipuolisuus näkyy kameran linssin molemmin puolin.

Yhdessä Leeni Tiirakarin kanssa Manu Kärki on tehnyt kaivatun kartanokierroskirjan Someron kartanot (2011), jossa hän on toiminut pääkuvaajana. Etenkin aistikkaasti kuvatut interiöörit ovat pehmeäsävyisiä ja lempeässä hämyisyydessään tunnelmallisia. Manu Kärki on myös kirjoittanut teokseen esittelyn somerniemeläisestä Kopilan kartanosta.

Työ neuvoo tekijäänsä

Manu Kärjen lähteiden pohjalta kirjoittama ja toimittama Somerniemi sodassa 1939-1945 (1996) sisältää laajempien linjanvetojen lisäksi myös sotilaiden ja lottien muistoja. Sisällissotaan, talvi- ja jatkosotaan Manu Kärki on palannut myös kirjoittaessaan Helena Honka-Hallilan toimittamaan laajaan teokseen Somero ja Somerniemi 1449-1999. Someron ja Somerniemen seurakuntien historia (1999). Teos on kattavin paikallishistoriamme sitten Someron historian (ensimmäinen osa 1949, toinen osa 1958). Voi sanoa, että teokselle olikin jo sosiaalinen tilaus.

Somerniemen kansakouluhistorian pariin Manu Kärki palasi kirjoittaessaan ja toimittaessaan Somerniemen kansakoulujen historian (2001). Työ neuvoi jälleen kerran tekijäänsä, tällä kertaa kirjaimellisesti, kun Manu Kärki sai valmiiksi Someron Säästöpankin 125-vuotishistorian Pitäjänpankista maakuntien pankiksi (2006). Pankkitoiminnan peruskiveksi osoittautuu taloussuhdanteiden lisäksi luottamuksellinen asiakassuhdeverkosto.

Manu Kärki pitää pääteoksenaan somerniemeläisen yhteistoiminnan historiaa Porukalla! (2007), jota varten hän on kertonut keränneensä aineistoa 15 vuotta. Yhdistysten kirjo on laaja: raittiusseurasta mehiläishoitajiin. Esipuheessa Manu Kärki toteaa sympaattiseen, vaatimattomaan tyyliinsä, että vaikka osa yhteistoiminnasta olisikin jäänyt unohduksiin, merkittävimmät toiminnot ja niiden tekijät on pyritty mainitsemaan. ”Ja mikä parasta, uutta yhteistoimintaa syntyy joka päivä”, iloitsee Manu Kärki, paljasjalkainen ja pesunkestävä somerniemeläinen.

Hiljaista huumoria

Maltillinen kehitysoptimismi yhdistyneenä hiljaiseen, myhäilevään huumoriin ja oivaltavaan tilannekomiikan tajuun ovat Manu Kärjen tyylin tunnusmerkkejä. Tämä näkyy erityisesti Uutisia Somerolta ja Somerniemeltä -teoksessa (2008), jonka aineisto on poimittu pääosin sanomalehdistä, erityisesti Somero-paikallislehdestä. Materiaalin valikointi aiheuttaa lukijalle monta spontaania hihitysrupeamaa. Esipuheessaan Manu Kärki sanookin: ”Toivotan mielenkiintoisia lukuhetkiä paikkakuntamme värikkään historian ja, kuten tulet huomaamaan, myös kummallisten juttujen parissa.”

Anekdootit erikoisista persoonallisuuksista, kulttuurielämän kiemurat ja kunnallispolitiikan kuohunnat saavat sijansa, ja teos toimiikin erinomaisena oppaana paitsi Someron historiaan myös täkäläiseen mentaliteettiin. Esimerkiksi 1947 paikallinen kuvaamo ilmoitti riemukkaasti Somero-lehdessä: ”Kuvaamon 4000:n vatin hyvin järjestetty valaistus ja erikoisherkkä kuvausaine takaa melkein 100 % :n onnistumisen levottomimmastakin kuvattavasta.” Maltti näyttääkin olevan valttia Somerolla, sillä Somero-lehti kirjoitti vuoden 1956 yleislakosta: ”Lakkoa oli ja lakkoa ei ollut. Laskemme lakkoajan rauhallisen ohittamisen hämäläisen harkitsevaisuuden ansioksi.”

Tavallaan tämän teoksen jatkoksi tai täydennykseksi ilmestyi teos Tapahtui Somerolla vuosituhannen kahta puolen (2010). Vuosituhannen vaihde oli tärkeä Someron kulttuurielämälle, sillä monet uudet tapahtumat, esimerkiksi Somero Soikoon, saivat silloin alkunsa. Myös uusi kirjastotalo valmistui 2000 Kiiruun puistoon. Kunta- ja seurakuntakahinat erottamisineen ja loputtomilta tuntuvine valituskierroksineen käydään huolellisesti lävitse. Manu Kärki kirjaa hilpeästi muistiin senkin yksityiskohdan, että valtuustosalin puhujanpönttö oli alkuaan liian korkea. Koska pienimmistä puhujista näkyivät vain hiukset, pönttöä jouduttiin madaltamaan.

Paikallista arvonantoa kuvaavat Manu Kärjen saamat tunnustukset. Hänet on valittu Someron Mekkopitäjäläiseksi 1994 ja torineuvokseksi 2001. Kotiseutuneuvoksen arvon Manu Kärki sai 2009.

Uudempaa tuotantoa

Manu Kärki on tehnyt yhteistyötä Leeni Tiirakarin kanssa kuvaajana viimekin vuosina. Parivaljakon teoksia ovat Kyläkierros (2016) ja Kyläpuodista Supermarkettiin. Someron ja Somerniemen kauppojen historiaa (2017).

Manu Kärjen oma teos on Someron järvet & lammet (2018), jossa käydään lävitse vesistöjen ekologista tilannetta tarkasti analysoiden sekä esitellään vesien laajuutta ja kalakantaa. Siinä kerrotaan myös kesämökkien rakentamisesta: Somerolla on yli 2000 kesämökkiä. Teoksessa mainitaan myös Rauli Badding Somerjoen mielipaikka Sorsalampi, ”Baddingin lampi”, joka sijaitsee Härkjoentien varrella Hirsjärvellä. Kuvituksena on upeita maisemakuvia ja yksityiskohtia esimerkiksi kalasaaliista.

Manu Kärjen ja Torsti Linnanmäen yhteistyönä on syntynyt teos Myllyt, sahat ja talot. Somerniemen ja Someron vesimyllyt ja -sahat ja Somerniemen kantatilojen omistajaluettelot (2018). Vanhin Somerniemen myllyjä koskeva maininta lienee vuodelta 1615. Siinä mainitaan Viuvalanjoen mylly Oinasjärvellä. Kaskiston ja Suojoen kylillä oli myllynsä Tanskankoskella jo 1500-luvulla. Somerniemen Kopilan kartanon saha on saatettu rakentaa jo 1600-luvulla. Sahateollisuus pääsi Somerolla alkuun vasta 1800-luvulla, kun höyrykoneet tulivat markkinoille. Someron ensimmäinen höyrysaha perustettiin Joensuun Kiiruun tilalle 1889. Torsti Linnanmäki on laatinut Somerniemen kantatilojen talonhaltijaluettelot.

Eija Komu
15.1. 2012 (päivitys 29.11.2020)

Lähteet

  • Manu Kärjen sähköpostitiedonanto Eija Komulle 9.1. 2012
  • Kai Linnilä: Manu Kärjestä kotiseutuneuvos. Someron Joulu 2009.



Manu Kärjen Somerolla -teoksen kansi






Manu Kärjen Porukalla -teoksen kansi