"Audiovisuaalinen taide puhuttelee"

Somerniemen Jakkulassa vuodesta 2017 asuvaa taiteilijaa, Pilvari Pirtolaa, on vaikea kategoroida yhden taiteenlajin alle. Kuvataiteilija, mediataiteilija, performanssitaiteilija, taidegraafikko, taidemaalari, tilataiteilija, valokuvataitelija, äänitaiteilija sekä installaatiotaiteilija. Pirtola paitsi maalaa ja valokuvaa, tekee grafiikkaa, installaatioita, performansseja, kokeellista musiikkia ja tietokonepohjaista taidetta. Erityisesti audiovisuaalisen taiteen tuottaminen on Pirtolan vahvuuksia.

”Kuvan ja äänen käyttö erilaisilla tavoilla puhuttelee. On mielenkiintoista tutkia niiden yhteisvaikutusta.”

Monipuolinen taiteilija syntyi Helsingissä 29.12.1978. Vuonna 1999 hän painoi valkolakin päähänsä Helsingin Rudof Steiner -koulusta. Opinnot veivät Helsingin yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä ja musiikkitiedettä, mutta kutsumus taidealalle vei mukanaan. Niinpä Pirtola valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2008. 2021 hän tekee yhä väitöskirjaansa Kuvataideakatemian tohtoriopiskelijana. Väitöskirjan aiheena on demoskene, joka on tietokoneharrastajien alakulttuuri. Pirtola yhdistää töissään monipuolisesti osaamistaan tietojenkäsittelytieteestä ja taidealalta.

”Taide tuo näkyvästi esille asioita, joita ei voi muulla tavoin esittää.”

Uravalinta yllätti – maalle muutto inspiroi

Pilvari Pirtolan vanhemmat ovat edesmenneet taidevaikuttaja, ite-taiteen uranuurtaja Erkki Pirtola ja turvetekstiilitaiteilija Papu Pirtola. Pilvari Pirtolan mukaan hänen isänsä teki taidetta kaikesta, myös perheestään. Pirtolan lapsuuden aikaisessa perheessä oli neljä poikaa. Perheen lasten töitä saattoi olla Erkki Pirtolan ripustamana galleriassa esillä juuri ennen taidenäyttelyn avaamista. Koti oli myös taiteen tekemistä varten, eikä Erkki Pirtola hätkähtänyt jos pojat keksivät maalata paperin sijasta seinää. Taiteen parissa koko ikänsä kasvanut Pilvari Pirtola kuvitteli vielä joskus hankkivansa leipätyön jonakin muuna kuin taiteilijana. Toisin kävi.

Somerolle taitelija päätyi kuvataitelija Antti Laitisen suosittelemana.

”Ajatus maalle muutosta oli kytenyt mielessä jo pitkään. Myös se, että poikani pääsi kyläkouluun, houkutti.”

Maalla taitelija pystyy olemaan lähellä luontoa. Se on myös yksi alue, josta Pirtola kerää ideoita töihinsä.

”Ammennan töihini ideoita paitsi luonnosta, myös ympärillä olevasta maailmasta ja yhteiskunnallisista asioista.”

Pullorahat taloksi

2020 Pirtola hämmensi ihmisiä ostamalla talon pullojen keräämisestä saaduilla tuotoilla. Idea oli kytenyt mielessä jo pitkään. Inspiraationa toimi opiskeluaikana läpi luetut tarinat pullonkerääjistä. Viisi vuotta rahoja kerättyään Pirtola osti pullotupansa 1 500 eurolla. Päälle tulivat kaupanvahvistajan kulut ja omaisuudensiirtovero. Talo löytyi sattumalta Kemijärveltä. Taiteilija visioi, että talo voisi joskus tulevaisuudessa toimia kesäaikana taiteilijaresidenssinä.

Pirtolan teoksia on nähtävillä muun muassa Rauman, Imatran, Joensuun, Kemin, Heinolan, Varkauden ja Keravan Taidemuseoissa, Mäntyharjun kunnassa ja Taidekeskus Salmelassa.

Eeva Pettersson
12.5.2021

Lähteet

• ”Pilvari Pirtola jatkaa vanhempiensa viitoittamalla tiellä”, Salon Seudun Sanomat, 4.1.2019, Minna Filppu.
• ”Someronlaistaiteilija osti pullonpalautusrahoilla talon – seuraavaksi pitäisi kerätä kattoremonttirahat”, Salon Seudun Sanomat, 12.11.2020, Minna Filppu.
• Puhelinhaastattelu ja sähköpostiviestittely 29.4.2021, haastattelijana Eeva Pettersson.
• Erkki Pirtolan poika: isä teki taidetta kaikesta, myös perheestään, Kulttuuricocktail, Yle, Tuomas Karemo, 31.1.2016.