Tietokirjoja resepteistä rintamalle
Tietokirjailija Hanna Pukkila-Toivonen (tuotannon yhteydessä usein nimi Pukkila) on syntynyt Forssassa 31.5.1959. Somerolle hän muutti 1970 ja kirjoitti ylioppilaaksi Someron lukiosta 1978. Lisäksi hän suoritti ylioppilasmerkonomin tutkinnon 1980 Forssan kauppaopistossa ja markkinointiassistentin tutkinnon 2006 Salon aikuiskoulutuskeskuksessa. 1983 hän avioitui somerniemeläisen Jukka Toivosen kanssa, ja perhe asettui asumaan aviopuolison kotitilalle Somerniemelle. Perheeseen syntyi viisi lasta, ja Hanna Pukkila-Toivonen oli kotiäitinä 1985-1996; muun muassa tästä ajanjaksosta kumpusi hänen kiinnostuksensa lasten ja naisten elämään myöhemmin tietokirjailijana.
Hanna Pukkila-Toivonen työskenteli Someron Osuuspankissa 1980-1985, ja kustantamo Amanitan palvelukseen hän tuli 1997. Hän luonnehtii itseään ”Kai Linnilän kouluttamaksi”. Amanitan silloinen johtaja Kai Linnilä (1942-2017) oli hänen mentorinsa: hän luki ja kommentoi Hanna Pukkila-Toivosen tekstejä. Ruoka oli gastronomi-Kain ja Hanna Pukkila-Toivosen yhteinen intressi, ja he aloittivat yhdessä sarjan, jonka teokset sisältävät reseptejä ja kuvitteellisten henkilöiden ajan tapahtumia kommentoivia päiväkirjamerkintöjä valokuvineen ja piirroskuvituksineen. Sarjan kaksi ensimmäistä osaa syntyivät Kai Linnilän ja Hanna Pukkilan yhteistyönä, loput Hanna Pukkila teki itsenäisesti. Henkilögalleria seuraa fiktiivistä sukupuuta: henkilöt linkittyvät toisiinsa. Esimerkkeinä mainittakoon Isomummin keittiö. Elsa Helmisen ruokavuosi 1896 (Helmi Kustannus 2004), Jazztyttö keittää. Aino Helmisen ruokavuosi 1928 (Helmi Kustannus 2005) ja Kisatytön keittiö. Maija Honkasen ruokavuosi 1952 (Helmi Kustannus 2006). Teokset ovat niin eloisia, että keittiöiden tuoksut voi melkein aistia, ja henkilöhahmot olivat niin uskottavan tuntuisia, että jotkut lukijat pitivät niitä aitoina henkilöinä!
Helmi kustannus pyysi Hanna Pukkila-Toivoselta helppolukuisia arjen opaskirjoja. Näin syntyivät Mökkielämää. Loma-asukkaan opas (2006) sekä Omankodin muistikirja. Tärkeät tiedot talteen (2007) ja Tehdään yhdessä – Opas onnistuneisiin talkoisiin (2007).
2008 ilmestyi Tammen kustantama Kotirintaman lapset. Teoksessa on runsaasti autenttisia valokuvia, joista monet ovat riipaisevia tilannekuvia: pikkupojat raivaamassa pommitusten jälkiä, sotalapsi lähdössä Ruotsiin lappu kaulassaan, lapset ja leski jatkosodassa kaatuneen isän arkun äärellä…
Kotirintaman lapset jakautuu kolmeen osaan: ensimmäisessä osassa käsitellään sodan muuttamaa arkea pommituksineen ja korttiannoksineen, toisessa osassa evakkoutta, sotalapsia ja sotaorpoja sekä kolmannessa osassa muun muassa lottatyttöjen ja sotilaspoikien työtoimintaa. Hanna Pukkila-Toivonen on erityisen kiinnostunut lähihistoriasta, ja hän kirjoittaa eloisasti, yksityisen yleiseen tasapainoisesti lomittaen. Kotirintaman lapsien vanavedessä syntyi aiheeseen liittyvä reseptikirja, Sattumasoppaa. Pulavuosien parhaat palat (Tammi 2008).
Kiinnostuksesta lottajärjestöä kohtaan syntyi Isänmaata varten. Lottajärjestön tarina (Amanita 2015), joka alkaa vuodesta 1919 ja kattaa lottaorganisaation kuvauksen, periaatteet ja eri tehtävissä palvelleiden lottien toimenkuvat. Järjestön sisäisiä ristiriitojakaan ei kaihdeta.
Hanna Pukkila-Toivonen on hoitanut Amanitan runsasta kuva-arkistoa ja on ollut Amanitan pääkuvatoimittaja kahden vuosikymmenen ajan. Hän on osallistunut useiden Amanitan suurteosten tekemiseen kirjoittamalla niihin artikkeleita, tietoiskuja, kuvatekstejä ja hakemistoja. Kuvatoimituksen haasteina Hanna Pukkila-Toivonen pitää tekstin tiivistämistä pieneen tilaan. Amanitan omistamasta Finlandia-Kuvan arkistosta löytyy kuvia sotavuosilta ja aina 1950-luvun lopulle asti. Myös Museoviraston, Puolustusvoimien kuva-arkisto, taidemuseoiden arkistot sekä sanomalehtien arkistot ovat ahkerassa käytössä. Hanna Pukkila-Toivonen lukee ensin käsikirjoituksen ja alkaa sitten miettiä, mitkä kuvat siihen sopisivat. Hän on mukana myös taitossa, ja joskus kuva saattaa vaihtua vielä tässä vaiheessa.
Hanna Pukkila-Toivosen avustamista Amanitan suurteoksista mainittakoon Kai Linnilän päätoimittama Suomi 1917, joka sisältää Hanna Pukkila-Toivosen tietoiskuja ja kuvatekstejä noin viidenkymmenen liuskan verran. Tietoiskuja hän on kirjoittanut muun muassa sukellusveneistä Itämerellä ja suojeluskuntien perustamisesta sekä jääkärikoulutuksesta Saksassa.
Suurteos Suomi 1918 sisältää samoin Hanna Pukkila-Toivosen kirjoittamia tietoiskuja ja kuvatekstejä. Hänen käsialaansa ovat myös kuvatoimitus ja hakemisto. Tietoiskuja hän on tehnyt esimerkiksi Oskari Tokoista, Otto Wille Kuusisesta, K.J. Ståhlbergistä ja J.K. Paasikivestä.
Suurteos Evakkotaival sisältää Hanna Pukkila-Toivosen kirjoittamat kaupunkiesittelyt. Lisäksi hän on tehnyt kuvatekstejä ja hakemiston sekä vastaa kuvatoimituksesta. Amanitan tähän mennessä uusimpaan suurteokseen Tuli-iskuja. Suomen kenttätykistön tarina (Amanita 2020) Hanna Pukkila-Toivonen on kirjoittanut artikkelin Kohti nykypäivää, joka ulottuu vuodesta 1944 näihin aikoihin. Artikkelissa käydään lävitse kenttätykistön kehitys viimeisten lähes 80 vuoden ajalta sekä muun muassa tykistöperinteen vaaliminen museotoimintoineen ja kiltoineen.
Hanna Pukkila-Toivonen sanoo, ettei hän olisi tietokirjailija ilman Amanitaa. Hänen elämänsä käännekohta oli sinne töihin meneminen. Tiimityö on mukavaa, mutta myös yksintyöskentely, esimerkiksi lottakirjaa tehtäessä, on ollut palkitsevaa.
Hanna Pukkila-Toivonen arvelee, ettei Amanitan näkyvyys ole Somerolla kovin suuri; kotiseutukirjat kyllä huomataan, mutta suurteokset kiinnittävät enemmän huomiota valtakunnallisesti. Amanita onkin nyt Suomen ainoa suurteoksia tekevä kustantamo.
Hanna Pukkila-Toivosen mielestä Amanitan tiimillä on hyvä yhteishenki. Vaikka Kai Linnilän kuolema merkitsi suurta muutosta ja menetystä, elämä ja tuotantotyö ovat jatkuneet. Artikkelissaan Rakas kirjapaja, joka sisältyy Kaari Utrion ja Kai Linnilän onnittelukirjaan Kirjoja ja muita ystäviä (Karisto 2002) Hanna Pukkila-Toivonen kertoo työpäivistään: ”Työni on mielenkiintoista ja työtehtävät vaihtuvat. Joskus on rutiinitöitä, toisinaan taas hyvinkin vaativaa, kahta samanlaista päivää ei juurikaan ole.”
Eija Komu 8.6.2020
Lähteet
- Hanna Pukkila-Toivosen haastattelu 29.1.2020. Haastattelijana Eija Komu.
- Hanna Pukkila: Rakas kirjapaja. Artikkeli teoksessa Kirjoja ja muita ystäviä. Onnittelukirja Kaari Utriolle ja Kai Linnilälle. Toim. Marjut Paulaharju. Karisto 2002.
