Kirjaston palveluja on supistettu ajalla 3.12.2020 - 10.2.2021 seuraavasti: lehtilukusali ja lukupaikat ovat poissa käytöstä 24.1. saakka ja tapahtumat on peruttu 10.2. saakka. Toivomme pikaista asiointia (max. 15 min.) ja maskien käyttöä sekä turvavälien noudattamista. Myös käsien pesu tai käsidesin käyttö mennen tullen on toivottavaa. Käytössä on lainauspalvelut ja tietokoneilla voi asioida pika-asiointina. Suosittelemme verkkokirjaston käyttöä aineiston selaamiseen ja aineiston varaamista etukäteen sekä pikaista varausten noutoa. Kirjastoauto liikennöi normaalisti, autossa rajoitetaan yhtäaikaisten asiakkaiden määrää ja suositellaan maskin käyttöä.

Sari Savikko - Tietokirjailija

Työ tekijäänsä neuvoo

Tietokirjailija Sari Anna-Liisa Savikko syntyi 6.7. 1976 Valkeakoskella ja varttui Salossa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Salon Hermannin lukiosta 1995 ja valmistui kasvatustieteiden maisteriksi Turun yliopistosta 2000. Sivuaineina olivat kuvaamataito ja taidekasvatus sekä englantilainen filologia.

Sari Savikko avioitui Somerniemellä sijaitsevan pienkustantamo ja perheyritys Amanitan nykyisen toimitusjohtajan Lauri Linnilän kanssa 2001, joten hän on Kaari Utrion ja Kai Linnilän miniä. Samana vuonna hän muutti Somerolle.

Kustannustoimittajan työt Amanitassa olivat vieneet Sari Savikon mukanaan jo 1999. Tätä aiemmin hän oli hoitanut perheyrityksen kuvankäsittelyä ja oikolukua. Luokanopettajana hän on toiminut vain yhden lukukauden verran, Oinasjärvellä kevätkaudella 2003.

Sari Savikon ura tietokirjailijana alkoi yhdessä Kaari Utrion kanssa tehdystä naiskauneuden historiasta. Bella Donna. Kaunis nainen kautta aikojen (2001) esittelee kauneusihanteita vuosisatojen varrelta. Sari Savikko jatkoi aihepiirin työstämistä teoksessaan Kohtalona kauneus. Kaunotarten tarinoita (2005). Historiallisen tyypittelyn jälkeen käydään lävitse niin kansainvälistä kuuluisuutta saaneiden missien kuin esiintyvien taiteilijoidenkin elämänvaiheita: Armi Kuusela, Anne Pohtamo, Marlene Dietrich, Madonna…

100 tarinaa Salosta (2002) on tehty yhdessä Tiina Aallon kanssa. Sari Savikko on kirjoittanut teoksen teksteistä noin puolet, muun muassa Salon ystävyyskaupunkitoiminnasta ja Salon Vuohensaaressa pari vuotta asuneesta Johannes Linnankoskesta.

Kesäpäivä Kultarannassa (2004) perustuu presidentti Tarja Halosen haastatteluihin, ja se esittelee presidentin kesäresidenssin elämää ja historiaa. Myös presidentin Miska-kissa pääsee kertomaan kissanpäivistään.

Puutarhakirjat ovat syntyneet rakkaasta harrastuksesta. Vanhojen puutarhakirjojen keräily innosti niin, että Isoäidin puutarhavuosi. Neuvoja joka kuukaudelle ilmestyi 2006. Se esittelee vanhoja puutarhanhoitotapoja ja päivittää niitä nykyaikaan. Teos sisältää yhtä lailla katsauksen vanhaan puutarhakirjallisuuteen kuin joka vuosi pätevät työvaiheiden muistilistat kullekin kuukaudelle. Kuvavalikoima on sekä nostalginen että havainnollisuudessaan käytännöllinen: se auttaa tunnistamaan puutarhakasveja. Kokonaisuus on siis Amanitan vakiintuneeseen, tasokkaaseen tapaan historiallis-käytännöllis-esteettinen.

Voi sanoa, että Isoäidin puutarhavuoden pikkusisko on Puutarhurin kirja. Iloa ja oivalluksia (2007). Se on pieni vinkkiopas, joka ottaa huomioon ekologisuuden. ”Tutustu puutarhaan lapsen tai lemmikin tavoin”, kehottaa Sari Savikko, joka on myös ottanut itse teoksen valokuvat.

Aihe vie eteenpäin

Sari Savikon tuotanto on erinomainen esimerkki ”tekemällä oppii” -menetelmästä. Usein työ on poikinut seuraavan. Tietylle aiheelle on voinut olla myös sosiaalinen tilaus. Ehtona on jonkin tasoinen oma harrastuneisuus tai perehtyneisyys alueeseen, mutta myös työ neuvoo tekijäänsä ja tempaa mukaansa. Työprosessin aikana Sari Savikkoa kiehtoo erityisesti kuvan ja tekstin yhdistäminen.

Amanita tekee korkeatasoisia suurteoksia. Sari Savikko osallistuu niiden tekemiseen monin tavoin: toimituskunnan jäsenenä, artikkeleiden kirjoittajana, kuvatoimittajana, kuvatekstien ja tietoiskujen kirjoittajana. Koulujen taide (2007) on esimerkki suurteoksesta, jonka aihe johdatti eteenpäin. Sari Savikko tutki ja kirjoitti suomalaisten opetustaulujen historian sekä laati taiteilijoiden elämäkerrat tähän laajaan yhteisproduktioon.

Kuva-aarteisto ja sen historia jäi askarruttamaan niin, että 2008 julkaistiin Sari Savikon kirjoittama ja taittama yleisteos Muistojen koulutaulut. Tietokirjailija ja suomentaja Meri Utrio (1919-2004) oli vielä ehtinyt koota siihen katkelmia oppikirjateksteistä. Koulutaulut on teoksessa jaoteltu yhdeksään alaluokkaan, ja huomio kiinnittyy kuvien monipuolisuuteen. Esimerkiksi kotiseututauluissa sijansa saavat niin Koli ja Imatrankoski kuin Mäntän tehdas ja Hangon satamakin. Historian aihepiirissä edetään puolestaan kivikaudesta Aleksis Kiven kuolinmökille.

Sari Savikko sai perinpohjaista tuntumaa kasvistoon toimittaessaan yhdessä Kai Linnilän ja Terttu Lempiäisen kanssa Elias Lönnrotin alun perin 1860 ilmestyneen Flora Fennican. 2002 ilmestyneessä klassikkouudennoksessa kasveista kerrotaan sekä Lönnrotin käyttämä nimi että nykynimi. Monet vanhoista nimistä pätevät yhtä, mutta joidenkin lyyrinen muoto on muuttunut proosallisemmaksi: ”orvonkukista” on tullut orvokkeja.

Kasvimaailma jäi itämään Sari Savikon mielessä, ja 2012 valmistui suurteos Kasvien taide, joka on ensimmäinen suomalainen yleisteos botaanisesta aihepiiristä. Kiintoisaa on, että vaikka naiset eivät aikoinaan päässeet tiedeyhteisön jäseniksi, he pystyivät toimimaan luonnontutkijoina ja kuvittajina. Koulutaulukuvastoa ei sovi väheksyä tässäkään yhteydessä. Teoksessa huomautetaankin, että Ebba Masalinin kasvitieteellinen opetustaulusarja 1900-luvun alusta on merkittävin suomalainen kasvikuvakokonaisuus.

Tarkkaa eloisuutta

Neliosaisessa, Kaari Utrion päätoimittamassa Suomen naisen vuosisadoissa (2005) Sari Savikko on kirjoittanut naispuolisista kuvataiteilijoista Mathilda Rotkirchistä Helene Schjerfbeckiin (kolmas osa: Taiteen toinen puoli) ja naisten järjestötoiminnasta (neljäs osa: Tiennäyttäjät). Lisäksi Sari Savikko on osallistunut teossarjan kuvatoimitukseen sekä kuvatekstien ja tietoiskujen laatimiseen.

Suurteoksessa Tuhanten rantain Suomi (2010) Sari Savikko oli pää- ja kuvatoimittajana. Kuvatekstien lisäksi hän on kirjoittanut teokseen myös artikkelin Taiteilijat veden äärellä: ”Vesimaisema on yhä osa kansallista identiteettiä ja hallitsee mielikuvaa kotimaasta. Moderni suomalainen solahtaa luontevasti Gallen-Kallelan maisemaan”, kirjoittaa Sari Savikko.

Onko lintu kotona? Sata siivekästä (2004) on Sari Savikon ja Kai Linnilän yhteinen opas yleisimpien lintulajien tunnistamiseen. Myös Lappi on kiehtonut sekä Sari Savikkoa että Kai Linnilää: yhteisenä toimitustyönä on syntynyt suurteos Lapin taide (2011), ja kaksikko on tekstittänyt Pertti Turusen valokuvateoksen Lapin valot (2011).

Pienten pukimet. Nostalgisia neuleohjeita vauvoille ja taaperoille (2009) on Sari Savikon hellyttävä toimitustyö. Vanhat käsityöohjeet töppösistä potkuhousuihin ja kesämekkoon testataan käytännössä. Kaikki teoksessa toteutuksiaan esittelevät kutojat ovat somerolaisia, yhtenä heistä Sari Savikko. Teos sisältää myös katsauksen entisajan lasten neulemuotiin sekä villavaatteiden huolto-ohjeita ennen ja nyt.

Joulukirjassa (2010) Sari Savikko yhdistää joulutraditioita nykyaikaan. Perinteiset jouluherkkureseptit, laulut ja leikit saavat sulassa sovussa rinnalleen nykyajan askarteluohjeita ja joulusiivousvinkkejä. Aikajana ulottuu adventtiajasta Nuutin päivään.

Sari Savikko on monitaitoinen ja laaja-alainen tietokirjailija. Hänellä on vahvaa visuaalista silmää, ja hän hallitsee taiton niin teknisessä kuin esteettisessäkin mielessä. Kirjoittajana hänen tyylinsä on eloisaa ja ilmeikästä. Tarkkuus ja kriittisyys eivät sulje pois leppoisuutta ja huumoria.

Uudempaa tuotantoa

Koska Sari Savikon toimenkuvassa edellinen työ saattaa ohjata seuraavan luo, voi syntyä myös rinnakkaisteoksia. Tällaisen parin muodostavat Sari Savikon päätoimittama Suomenhevonen. Arjen sankari (2014), joka käsittelee suomenhevosen roolia maa- ja metsätaloudessa, sodassa, liikenteessä ja ratsuna, ja Sari Savikon kokonaan itse kirjoittama suurteos Suomenhevonen isänmaata puolustamassa ja rakentamassa (2017), joka keskittyy suomenhevosen kultakauteen.

Keijo Kulhan et alin toimittamassa Evakkotaipaleessa (2019) Sari Savikko esittelee eri kuntia lukuun ottamatta Käkisalmea, Käkisalmen maalaiskuntaa, Viipuria ja Viipurin maalaiskuntaa ja on kirjoittanut tietoiskuja ja kuvatekstejä. Riku Kauhasen, Olli Kleemolan ja Hanna Pukkila-Toivosen toimittamassa Tuli-iskuja. Suomen kenttätykistön tarina (2020) Sari Savikon osuutena ovat tietoiskut ammuskulutuksesta ja tykkimalleista.

Sari Savikko editoi ja toimii kustannustoimittajana. Hän pitää erityisesti taittamisesta, sillä siinä teksti ja kuva ovat heti alussa yhtä. Editorin työ on haastavaa, sillä siinä on osattava kyseenalaistaa. Amanitassa työskentelyn parhaana puolena Sari Savikko pitää pitkäikäistä työyhteisöä, joka tarjoaa monipuolisen toimenkuvan, johon pystyy vaikuttamaan. Työtä tehdään nimenomaan lukijoille. Vakioasiakkaita on, mutta uusiakin tulee aihevetoisesti. Joukossa on myös kirjojen keräilijöitä.

Eija Komu
12.6.2013 (päivitys 29.11.2020)

Lähteet

  • Sari Savikon haastattelu 11.6.2013 ja puhelinkeskustelu 12.6.2012 Somerolla. Haastattelijana Eija Komu.
  • Sari Savikon haastattelu 28.5.2020. Haastattelijana Eija Komu.
  • Sari Savikon sähköpostiviesti Eija Komulle 12.6.2013.
  • Eija Komu: Mitä kasvitaulut kertovat? Somero-lehti 26.10.2012.



Kohtalona kauneus -teoksen kansi





Kasvien taide -teoksen kansi