Kirjaston palveluja on supistettu ajalla 3.12.2020 - 10.2.2021 seuraavasti: lehtilukusali ja lukupaikat ovat poissa käytöstä 24.1. saakka ja tapahtumat on peruttu 10.2. saakka. Toivomme pikaista asiointia (max. 15 min.) ja maskien käyttöä sekä turvavälien noudattamista. Myös käsien pesu tai käsidesin käyttö mennen tullen on toivottavaa. Käytössä on lainauspalvelut ja tietokoneilla voi asioida pika-asiointina. Suosittelemme verkkokirjaston käyttöä aineiston selaamiseen ja aineiston varaamista etukäteen sekä pikaista varausten noutoa. Kirjastoauto liikennöi normaalisti, autossa rajoitetaan yhtäaikaisten asiakkaiden määrää ja suositellaan maskin käyttöä.

Leeni Tiirakari - Opettaja ja tietokirjailija

Ihmisläheistä historiaa

Tietokirjailija, historioitsija Leeni Marketta Tiirakari (o.s. Aartelo) syntyi 15.10.1946 Raumalla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven yhteiskoulusta 1965. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui Turun yliopistosta 1972. Pääaineenaan hän opiskeli Suomen historiaa, sivuaineita olivat muun muassa kotimainen kirjallisuus ja maantiede. Hänen puolisonsa on vuodesta 1971 ollut kauppatieteiden maisteri Jorma Tiirakari.

Pariskunta muutti Somerolle 1975. Samana vuonna Leeni Tiirakari tuli historian lehtoriksi Someron lukioon. Pidetty ja arvostettu opettaja jäi eläkkeelle 2010. Hänen pääperiaatteensa historianopettajana oli oppilaan kiinnostuksen herättäminen historiaan. Tavoitteena oli se, että oppilas voisi luoda henkilökohtaisen, rakastavan suhteen oppiaineeseen.

Leeni Tiirakarin historiannäkemys on mikrohistoriallinen. Historian käännekohtien katveessa on aina niin sanottu tavallinen ihminen. Suurmiesten ja -naisten vaiheet on pohjustettu arjen työllä. Historia ei siis ole yhtä kansakunnan keulakuvien juhlaa.

Leeni Tiirakari jatkoi yliopisto-opintojaan varttuneemmalla iällä. Filosofian lisensiaatiksi hän valmistui 1992 Tampereen yliopistosta. 1997 hän väitteli niin ikään Tampereen yliopistosta filosofian tohtoriksi Suomen kirjallisuuden alalta. Vastaväittäjänä toimi professori Liisi Huhtala.

Väitöskirja Taistelevat lukumallit. Minna Canthin teosten vastaanotto on alaotsikkonsa mukaisesti reseptiohistoriallinen kokoava tutkimus niistä lukutavoista ja tulkintamalleista, joista käsin Minna Canthin tuotantoa on eri vuosikymmeninä lähestytty.

Minna Canthin tuotanto on antanut tekijälleen monta leimaa aina lukutavan mukaan, sillä ”lukumallien rinnakkaisuus, peräkkäisyys, kombinoituminen ja keskinäinen kilpailu ovat kirjallisen elämän luonteenomaisia ilmiöitä”, määrittelee Leeni Tiirakari.

Leeni Tiirakari käy lävitse esimerkiksi uskonnollisen, poliittisen, pedagogisen ja feministisen lukumallin ja huomauttaa, että Minna Canthin teosten vastaanoton aiemman, suhteellisen harmonisen reseptiojärjestelmän sijaan hajoaminen erilaisiksi lukustrategioiksi on merkki kirjallisen kehityksen uudesta vaiheesta, joka alkoi jo 1890-luvulla.

Väitösvuodestaan saakka Leeni Tiirakari on ollut Minna Canth -seuran jäsen. Seuraan hyväksytään jäseneksi ainoastaan kutsusta.

Uranuurtajia

Kaari Utrion päätoimittaman Suomen naisen vuosisadat -teossarjan neljäs osa (2005) on nimeltään Tiennäyttäjät, ja se on pääosin Leeni Tiirakarin käsialaa. Se kertoo, kuinka suomalainen nainen on astunut aviomiehensä holhokin asemasta täysvaltaiseksi, itsenäiseksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Valtiollisesti kehityskaari on huipentunut siihen, että Tarja Halosesta tuli ensin Suomen ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri ja sittemmin ensimmäinen naispresidenttimme.

Tarkat henkilöesittelyt, yksityiskohtaiset esimerkit ja instituutiohistoria kulkevat rinnakkain. Miten nainen on selviytynyt esimerkiksi yliopistomaailmassa, kun vielä autonomian aikana hänen piti anoa ”erivapautta sukupuolestaan” saadakseen opinto-oikeuden? ”Naisopiskelijoiden ympärille jäi luennoilla tyhjiä penkkejä, heille ei puhuttu eikä heitä otettu mukaan työryhmiin. Suullisissa tenteissä heitä saatettiin herroitella tai jättää heidät kokonaan huomiotta, jolloin tenttikin jäi hyväksymättä”, kuvailee Leeni Tiirakari.

Katsaus suomalaisiin uranuurtajanaisiin on laaja ja monipuolinen: valtionhallinnon naiset, virkanaiset, tekniikan ja kuljetusalan naiset...

Tasapuolisesti Leeni Tiirakari on kirjoittanut yhdessä Raija Majamaan kanssa myös teoksen J. V. Snellman – valtioviisas vaikuttaja (2006). Omissa osioissaan Leeni Tiirakari keskittyy J.V. Snellmaniin paitsi valtiomiehenä ja talouspoliitikkona myös kirjailijana ja pedagogina.

Myös paikallinen asiantuntija

Leeni Tiirakari on myös Someron paikallishistorian asiantuntija. Tämä on johtanut moniin luottamustoimiin. Vuosina 1999-2009 Leeni Tiirakari toimi Somero-Seuran puheenjohtajana ja 2009-2011 sen johtokunnan jäsenenä. Hän on myös päätoimittanut useita Someron Joulu -julkaisuja. Somerolla kerran kuussa kokoontuvan kulttuurihenkisen Jacob Ritz -seuran puheenjohtajana hän toimi 1995-1998 ja Someron akateemisten naisten puheenjohtajana 1988-2006.

Paikallishistoriassa riittää työkenttää. Someron Osuuspankin historia Sata vuotta Someron parhaaksi. Someron Osuuspankki 1910-2010 ilmestyi pankin juhlavuotena 2010. Someron Osuuspankki osoittautuu monialaiseksi toimijaksi ja myös kulttuurielämän tukijaksi.

Historiannäkemykselleen uskollisesti Leeni Tiirakari näyttää, kuinka Suomen historian suuret linjat heijastuivat pankkitoiminnassa ja sen henkilöstössä. Esimerkiksi kansalaissodan aikana kassanhoitaja erotettiin, koska hänen katsottiin osoittaneen liikaa myötätuntoa punaisille. Toisaalta jo 1920-luvun alussa vaadittiin, että pankin hallitukseen on saatava mukaan itsenäistyneitä torppareita, muuten hallituksen työ ei menesty.

Vastapainona on virkailijoiden arki, pankin tarjoamaa virkistystoimintaa unohtamatta. Jokapäiväiset sattumukset elävöittävät teosta: ”Kun erään somerolaisen asiakkaan niskaan putosi pankin katolta lunta, pankki maksoi korvauksen kivusta ja särystä omista varoistaan, kun tällaiseen yllättävään vahinkoon ei vielä ollut erillistä vakuutusta.”

Lukija pääsee mukaan värikkäälle ja vaiheikkaalle Someron kartanokierrokselle tutustumalla Leeni Tiirakarin ja Manu Kärjen Someron kartanot -teokseen (2011). Suurin osa tekstistä on Leeni Tiirakarin, pääkuvaaja on Manu Kärki. Teoksessa esitellään Someron kartanot maantieteellisessä järjestyksessä lännestä alkaen. Kartanoiden historiaa ja nykyisyyttä esitellään vivahteikkaasti ja perinpohjaisesti, kartanoihin liittyvää taruainesta unohtamatta.

Teos tarjoaa elegantin tutustumismatkan somerolaiseen kartanokulttuuriin, mutta se on myös täynnä monipuolista asutushistoriaa. Kuinka torpparien vapautus vaikutti kartanotiloihin? Entä evakkojen asuttaminen?

Leeni Tiirakari on palkittu ansiokkaasta historiatyöstään muun muassa Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristillä 2006 ja Kotiseutuliiton harrastusmitalilla 2007.

Uudempaa tuotantoa

Leeni Tiirakarin kirjoittama ja Manu Kärjen valokuvaama Kyläkierros (2016) esittelee 62 maalaistaloa Somerolta ja Somerniemeltä. Teoksessa käydään läpi talojen historiaa ja nykyhetkeä. Manu Kärjen kuvissa ovat esillä niin talojen ulkoasu kuin viehättävät interiööritkin.

Kyläpuodista Supermarkettiin. Someron ja Somerniemen kauppojen historiaa (2017) käy lävitse Leeni Tiirakarin tekstin ja Manu Kärjen kuvien voimin myymälöiden vaiheita rakennus rakennukselta myymäläautoja unohtamatta. Oman alalukunsa saa monipuolinen Osuusliike Oras, jonka toimitusjohtajaksi valittiin 1937 tamperelainen Paavo Numminen, josta tuli sittemmin M.A. Nummisen isä. Oraksella oli myös oma ravintola, joka toimi 1939-1960. Siinä vieraili esimerkiksi F.E. Sillanpää. Myös oma leipomo ja teurastamo kuuluivat Oraksen monipuoliseen tehtäväkenttään. Vuonna 1955 osuusliikkeellä oli 12 sekatavaramyymälää. Palvelut maaseudulla ovat vähentymässä, sillä maaseudun väestö supistuu, yksityisautoilu lisääntyy ja kaupankäynti keskittyy suurmyymälöihin. Muutos on ollut väistämätön, vaikka haja-asutusalueilla kauppoja on tuettu investointi- ja kuljetustuilla. Leeni Tiirakarin eloisa, havainnollistavia yksityiskohtia sisältävä tyyli, Manu Kärjen tyylikkäät kuvat sekä arkistojen aarteet vievät lukijan tämän nostalgisen ”Kauppakirjan” myötä matkalle aikaan, jolloin palvelu oli henkilökohtaista ja kyläkauppa kylän sydän.

Leeni Tiirakarin Someron kansakoulut ja peruskoulu (2019) esittelee Someron koululaitoksen kehityksen kinkereistä ja kiertokoulusta kyläkouluihin ja peruskouluun. Siinä pohditaan myös koulujen tulevaisuutta. Kyläkouluja on jatkuvasti lakkautettu, ja vähentynyt oppilasmäärä asettaa rankkoja paineita koulujen yhdistämisen suuntaan. Kyläkoulujen kukoistusaikaa oli suurten ikäluokkien 1950-luku, jolloin Somerolla toimi 20 koulua.

Leeni Tiirakarin Someron yhteiskoulu ja lukio 1927-2020 (2020) on läheltä ja lämpimästi kirjoitettu historiikki legendaarisesta somerolaisesta opinahjosta esperanton opetuksineen ja kulttuurimyönteisyyksineen aina nykypäivään saakka.


Eija Komu
3.1.2012 (päivitys 29.11.2020)

Lähteet

  • Leeni Tiirakarin puhelintiedonannot Eija Komulle 3.12.2011 ja 3.1.2012



Leeni Tiirakarin Taistelevat lukumallit -teoksen kansi






Someron kartanot -teoksen kansi