Kirjaston palveluja on supistettu ajalla 3.12.2020 - 10.2.2021 seuraavasti: lehtilukusali ja lukupaikat ovat poissa käytöstä 24.1. saakka ja tapahtumat on peruttu 10.2. saakka. Toivomme pikaista asiointia (max. 15 min.) ja maskien käyttöä sekä turvavälien noudattamista. Myös käsien pesu tai käsidesin käyttö mennen tullen on toivottavaa. Käytössä on lainauspalvelut ja tietokoneilla voi asioida pika-asiointina. Suosittelemme verkkokirjaston käyttöä aineiston selaamiseen ja aineiston varaamista etukäteen sekä pikaista varausten noutoa. Kirjastoauto liikennöi normaalisti, autossa rajoitetaan yhtäaikaisten asiakkaiden määrää ja suositellaan maskin käyttöä.

Tommi Parko

Somerolainen avantgardisti

Saksofonisti ja kitaristi Tommi Parko on yksi Someron elävistä musiikkilegendoista. Tommi Parkona tunnettu Ilkka Tuomo Kullervo Parko syntyi 18.1. 1944 Somerolla nelilapsiseen perheeseen. Sisaruksista vanhin on nykyinen emeritusprofessori, tietokirjailija Severi Parko (s. 1932).

Ylioppilaaksi Tommi Parko kirjoitti Someron yhteiskoulusta 1962, ja Turun yliopistosta hän valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi 1970-luvun alkupuolella. Aineyhdistelmä oli suomen kieli ja englanti. 1967 hän meni naimisiin Kaija Parkon (o.s. Kuosa, s. 1945) kanssa. Tommi Parko toimi kiertävänä englanninkielenopettajana Somerolla viisitoista vuotta, mutta eläkkeelle hän jäi Joensuun koulusta.

Tommi Parkolle jazz oli ensimmäinen vakava suhde musiikkiin: Charlie Parker, Mingus, John Coltrane, Ornette Coleman, Eric Dolphy…Toisaalta blues kulki rinnalla koko ajan. Somerolaisen Arto ”Mamba” Koskisen tavoin Jimi Hendrix merkitsi Tommi Parkolle paljon: ”Jimi Hendrix vaikutti syvästi. Hän vei bluesperinteen huipputasolle. Miten paljon merkitystä ihminen voikaan saada musiikkiinsa, miten paljon omaleimaisuutta ja syvällisyyttä…”, miettii Tommi Parko.

Ystävystyminen M. A. Nummisen kanssa merkitsi hengenheimolaisuutta: molemmat harrastivat jazzia. Tuohon aikaan, 1950-luvulla, Tommi Parko omisti jo alttosaksofonin, vaikkakin kitara syrjäytti sen myöhemmin. Nokkahuilu oli erityisen tärkeä instrumentti pikkupojasta lähtien.

M. A. Nummisen kotitalon yläkerrassa, nykyisellä Someron Kassapolulla, pidettiin jameja, samoin Parkoilla vanhempien ollessa poissa. M.A. Nummisen kokoonpanoltaan vaihtelevamuotoinen Viisi Vierasta Miestä jammaili Kassapolulla innokkaasti: ”Pidimme hurjia, aamuun asti jatkuvia jameja siellä silloin tällöin, mikä aiheutti alakerran vuokralaisissa närää. Ja muistan kuulleeni epäilyjä, että siellä taidetaan harrastaa enemmänkin sitä alapään kulttuuria”, on M.A. Numminen muistellut.

Kassapolun yläkerrassa äänitettiin myös M.A. Nummisen In Memoriam -levyltä (1967) löytyvä Eleitä kolmelle röyhtäilijälle. Tommi Parkon lisäksi muut röyhtäilijät olivat M.A. Numminen ja Pekka Kujanpää. Tämän somerolaisäänityksen M.A. Numminen löysi myöhemmin kansainvälisestä avantgardemusiikkia esittelevästä luettelosta englanninkielisellä nimellä Gestures for Three Belchers.

In Memoriamilta löytyy myös Kaikki linnut laulavat, jonka Tommi Parko lauloi yhdessä M.A. Nummisen kanssa. Lisäksi Tommi Parko soitti siihen viulusoolon hengarilla. Juhannusbluesissa hän soitti pianoa. ”Olin hanttimies. Tulin mukaan kaikkeen, mihin vain pystyin”, luonnehtii äärimmäisen sympaattinen ja vaatimaton Tommi Parko.

M.A. Nummisen innostamana Tommi Parko osallistui myös Espoon Dipolin Taidetapahtuman äänilevykilpailuun 1968. Tommi Parkon lausunta-, laulu- ja kollaasiesitys –”kaikkea, mitä uudella nauhurilla saa aikaan” – sai ensimmäisen palkinnon. Kilpailun sadosta julkaistun levyn Posotusta, pimputusta, pompotusta A-puoli sisältää Tommi Parkon esityksiä, mm. Hysteriabluesin ja Naukumabluesin. Levykannen tekstissä Tommi Parkoa kiitetään ilmiömäisestä muuntautumiskyvystä ja huumorin mahdollisuuksien tajuamisesta. Lisäksi häntä luonnehditaan ”kymmenen instrumentin mestariksi”. Somero-lehden haastattelussa Tommi Parko totesi, ettei hän ajattele säveltämistä tai soittamista tulevaisuuden leipäpuuna vaan harrastuksena.

Legendaarista hauskanpitoa

Suomen Talvisota 1939-1940, legendaarinen suomalainen underground-kokoonpano, saa Tommi Parkolta yhtä vaatimattoman ilmiasun: ”M.A. Numminen tutustui Turun undergroundpiireihin, ja minäkin tutustuin Markku Intoon ja Jarkko Laineeseen. Olin mukana kaverina, kun tarvittiin. Minähän olin vain saksofonisti. Minulle se oli hauskanpitoa; en ottanut sitä niin vakavasti. Tuntui siltä, että nyt mennään nauhoittamaan M.A. Nummisen hillittömyyksiä. Emme me tienneet tekevämme Suomen rockhistoriaa”, muistelee Tommi Parko.

Tommi Parkolle suomalainen underground ei ollut yhteiskunnallisesti tärkeää. ”Hätkähdyttäminen oli pääasia. Se oli hauskaa ja jännittävää, muttei se ollut syvällistä yhteiskuntaan vaikuttamista”, arvioi Tommi Parko.

Tätä hätkähdyttämistä harjoitettiin muun muassa suurta pahennusta aiheuttaneella Oulun-keikalla 1969. Bändi sai porttikiellon Ouluun.

Tommi Parkon saksofoni on ikuistunut Suomen Talvisota 1939-1940:n klassikolle Underground-rock (1970). Erityisen tärkeä osuus sillä on V. Esineen (Rauli Badding Somerjoki) säveltämällä ja Lauri Kentän (Jarkko Laine) sanoittamalla Kasvoton kuolema ja Sirhan Sirhan -biisillä, joka yhdistää ajankuvan tajunnanvirtaan: ”Sirhan Sirhan kameralla murhas kuvan Kennedystä, / yksinäisen ratsastajan kanssa kinas Leninistä…”

Suomen Talvisodan keskeistä laulusolistia Rauli Badding Somerjokea Tommi Parko luonnehtii araksi ja ujoksi, ”anteeksi, että olen olemassa” -tyypiksi. ”Mutta kun Badding alkoi laulaa, niin kyllä lähti! Minusta tuntuu, että M.A. Numminen näki kauaksi tulevaisuuteen tässä suhteessa.”

Myös Kaija Parko lauloi yhdessä Baddingin ja M.A. Nummisen kanssa M.A. Nummisen säveltämän David Humen filosofisen tekstin Ne tieteet jotka käsittelevät yleisiä tosiseikkoja (1969).

Alttosaksofonia ja sähköistettyjä nokkahuiluja Tommi Parko soitti myös Turun seudulla vaikuttaneessa, psykedeelistä rockia soittaneessa Tylymmässä Kohtalossa, jonka sielu oli Kekkonen-rockin tulkinnut Rauli ”Pole” Ojanen. Keikkoja oli osakunnista Ruisrockiin. Singlekin tehtiin: Popparienkeli ja Musta kreivi – niin on yö (1970) olivat molemmat Rauli ”Pole” Ojasen sävellyksiä ja Jarkko Laineen sanoituksia.

Elektronisen musiikin suomalainen uranuurtaja, Sähkökvartetti, teki kokeilujaan 1960-luvun lopulla. Edustus oli somerolaisittain jälleen kerran mittava, sillä mukana olivat myös M.A. Numminen ja Arto ”Mamba” Koskinen. Tommi Parko huolehti potentiometristä, viulun vastineesta, jota hän yritti soittaa Jimi Hendrixin tapaan. ” Melodian klassinen sävelpuhtaus saattoi olla mitä tahansa”, naurahtaa Tommi Parko.

Sähkökvartetti esiintyi muun muassa Bulgarian nuorisofestivaaleilla 1968. ”Siellä oli valtavasti väkeä ja laadukas ohjelma. Meille taputettiin, mutta se ei merkinnyt suosionosoituksia vaan voimakasta paheksuntaa. Esitys keskeytettiin”, muistelee Tommi Parko.

Arto ”Mamba” Koskisen kanssa Tommi Parko teki myöhemminkin yhteistyötä Bairaagi-yhtyeessä ja The Middle Earth Bandissa, joka julkaisi 1980 levyn The Thoughtful Bride. Intialaisvaikutteiset kokoonpanot olivat kitaristina toimineelle Tommi Parkolle melkoinen haaste: ”Arto Koskinen ohjasi minut kädestä pitäen tuohon musiikin maailmaan. Näennäisesti musiikki oli improvisaatiota, mutta silti sitä ohjasivat tiukat säännöt.”

Tommi Parkolle muusikkoudessa tärkeintä ovat omaehtoinen innostuneisuus ja elämyksellisyys. Musiikkia voi tehdä omaksi ilokseen, ilman tavoitteita.

Somerosta musiikillisena taustana Tommi Parko on samaa mieltä kuin M. A. Numminenkin: täältä tuli muusikoita Somerosta huolimatta, ei Someron takia. Muusikkouden alkutaival ei ollut auvoisa, mutta nykyään yleinen atmosfääri on tietysti laajemminkin erilainen kuin 1950-1960 -luvulla.

Tommi Parko suhtautuu epäillen nostalgiaan, mutta myöntää kuitenkin: ”1960-luvulla tapahtui paljon, ja se vaikutti syvästi.”

Eija Komu
6.6. 2012

Lähteet

  • Tommi Parkon haastattelu 4.6. 2012. Haastattelijana Eija Komu.
  • Tommi Parkon ”Oma apina”. Somero-lehti 13.2. 1968
  • Jukka Lindfors ja Markku Salo: Ensimmäinen aalto. Helsingin underground 1967-1970. Kustannus Oy Odessa 1988.
  • Heikki Metsämäki ja Juha Miettinen: Badding. Rauli Somerjoen elämä ja laulut. Toinen painos. Sputnik 1996.
  • Esko Lehtonen: Suomalaisen rockin tietosanakirja 1-2. Fanzine Oy 1983.



M. A. Nummisen In memoriam -levyn kansi







Suomen Talvisoden Undergroud-rock -levyn kansi