Kirjaston palveluja on supistettu ajalla 3.12.2020 - 10.2.2021 seuraavasti: lehtilukusali ja lukupaikat ovat poissa käytöstä 24.1. saakka ja tapahtumat on peruttu 10.2. saakka. Toivomme pikaista asiointia (max. 15 min.) ja maskien käyttöä sekä turvavälien noudattamista. Myös käsien pesu tai käsidesin käyttö mennen tullen on toivottavaa. Käytössä on lainauspalvelut ja tietokoneilla voi asioida pika-asiointina. Suosittelemme verkkokirjaston käyttöä aineiston selaamiseen ja aineiston varaamista etukäteen sekä pikaista varausten noutoa. Kirjastoauto liikennöi normaalisti, autossa rajoitetaan yhtäaikaisten asiakkaiden määrää ja suositellaan maskin käyttöä.

Heikki Paakkanen - Graafikko ja sarjakuvantekijä

Heikki Paakkasen erilaista jälkeä

Graafikko Heikki Paakkanen on erilainen 2000-luvun suomalainen sarjakuvantekijä. Vasta kypsällä iällä toden teolla sarjakuvanteon aloittanut Paakkanen keräsi kannuksensa ennen muuta animaatioelokuvien tekijänä ja kuvittajana ennen kuin hän alkoi tehdä sarjakuvia, joissa taitavaan viivaan yhdistyy absurdia huumoria pursuava terävä yhteiskunnallinen satiiri.

Vuonna 1948 syntyneen Paakkasen aikalaistovereita maailmalla ovat mm. Art Spiegelman, Jacques Tardi, Jan Lööf, Claire Bretécher ja Enki Bilal, mikä kertonee osaltaan siitä, että yhteiskunnallinen kantaaottavuus on ollut tuolle tekijäpolvelle jo aineosana heidän äidinmaidossaan.

Sarjakuvien ohella Heikki Paakkanen tekee myös poliittisia pilapiirroksia, mikä on sarjakuvantekijälle mitä luontevin muoto ansaita leipänsä, sillä vielä 2000-luvun alussakin pelkällä sarjakuvalla itsensä elättäminen on Suomessa miltei mahdotonta.

Heikki Paakkanen käyttää äärimmäisen taitavaa piirrosviivaansa kuin 1000 watin lamppua tuodakseen esiin kuvattavien kohteidensa kaikki piirteet mitään säälimättä ja salaamatta.

Muun muassa sotahistoriasta kiinnostunut Paakkanen nousi suomalaiseen sarjakuvatietoisuuteen toista maailmansotaa ja sen seurauksia käsittelevillä sarjakuvilla, jotka toivat esimerkiksi marsalkka Mannerheimin esiin aivan uudesta näkökulmasta.

Paakkasen sarjakuvien sankareina ovat vuodesta 1998 olleet toisen maailmansodan sotilaan henki ja aseistakieltäytyjä. Tuo sankariparivalinta kuvaa hyvin hänen sarjakuviensa sisältöä. Hahmojen esiintulo on myös mitä paakkasmaisin tapahtuma: aseistakieltäytyjä määrätään palvelusaikana tutkimaan museon varastoa. Hän ottaa siellä käteensä ammuksesta valmistetun lampun, kytkee sen seinään ja lampusta loikkaa "talvisodan henki" eli toisen maailmansodan aikainen sotilas.

Tuon mainion sankarikaksikon kautta Paakkanen irvaili ensin suomalaista yhteiskuntaa teoksessa Sissi ja siviilipalveluhenkilö (1998), minkä jälkeen vuonna 2000 hän otti särmikäslinssisen mikroskooppinsa tarkasteluun Ranskan. Albumi Pariisiin!...ei kai taas (2000) ilmestyi myös Ranskassa vuonna 2001 nimellä L´Heritage du Moine Abélard. Vuoden 2002 syksyllä periskoopin etsin kääntyi Ruotsiin ja Paakkanen teki kaksikkonsa kanssa tiedusteluretken Suomen läntiseen naapurimaahan. Ruotsin historia valaistaan Tukholma-syndrooma-albumissa tavalla, joka ei jättäne ainakaan yhtään ruotsalaista kylmäksi. Uudelleentulkinnan kohteena kirjassa on mm. Wasa-laivan uppoamissyy. Samanaikaisesti suomenkielisen laitoksen kanssa kirja ilmestyi myös Ruotsissa nimellä Stockholms syndromet.

Paakkanen kokosi Pariisi-albumin aiheesta Pariisin Institut Finlandais'hin näyttelyn, jonka kymmenien "alkuperäisesineiden" joukossa oli mm. Pikku Prinssin luojan, Antoine de Saint-Exupéryn piirrosluonnoksia, Exupéryn dramaattisesti tuhoutuneen lentokoneen osia sekä Paakkasen löytämiä Petrus Abélardin (1079-1142) tarinaan elimellisesti liittyviä orgaaneja.

Tukholma-syndroomaan liittyi samanhenkinen näyttely, joka oli esillä Tukholman Kulturhusetissa loppuvuoden 2002. Tähän näyttelyyn Paakkanen kaivoi varastoistaan esiin Ruotsin rotuhygienisen keskustutkimusinstituutin kuuluisan mongolinpaljastajan eli Eugeniskoopin (mark II) vuodelta 1932. Paakkanen väittää lainanneensa tämän noin kahden kuutiometrin kokoisen laitteen Ruotsiin Suomen Itä-Karjalassa olleilta keskitysleireiltä.

Paakkanen on kertonut, että sissi ja siviilipalveluhenkilö ovat erinomainen tapa käsitellä mitä tahansa kulttuuria ja aihetta. Näin ollen lukijoilla on lupa odottaa uusien suurkaupunkien ja kulttuurien kohtaamisia. Maailmanmeno on myös nykyään sellainen, että aikalaissatiirilta ei materiaalia puutu - valitettavasti.

Uudempaa tuotantoa

Sissi ja siviilipalveluhenkilön seikkailut saivat jatkoa vuonna 2010 sarjakuva-albumissa Amerikka. Siinä siviilipalvelusnuorukainen matkaa talvisodan hengen ruumiillistuman kanssa Amerikkaan. Sijansa saavat asekauppa, Tom of Finland, alkuperäisasukkaat ja mustaihoiset, kaikki suloisessa sekamelskassa.

Heikki Paakkasen Amerikka sai yhdessä Kati Kovàcsin Kuka pelkää Nenian Ahnavia? -kirjan kanssa Sarjakuva-Finlandia -tunnustuspalkinnon keväällä 2011. Palkinnosta päätti M.A. Numminen. Hänen mukaansa Paakkanen luo ”kutkuttavia kontrasteja” ja käyttää kliseitä huvittavalla tavalla. Piirrosjälki on valtavirrasta poikkeavaa taattua Paakkasta.

Suomi sata vuotta ja risat (2017) esittelee Suomen historian taitekohtia villisti, ironian ja satiirin keinoin. Sivuseikat ja suuret poliittiset puitteet yhdistyvät suvereenisti: ”Ystävänpäivä rantautui Suomeen 14.2.1922. Tuolloin eräs helsinkiläiskonditorio mainosti näyteikkunassaan Valentinin kakkuja. Sisäministeri Heikki Ritavuoren ulko-ovella kajahtanut laukaus lopetti ystävänpäivän vieton kuitenkin vielä 65 vuodeksi.”

Ääriviivoja. Ilta-Sanomat -piirroksia 1994-2018 (2018) erottelee osionsa sloganeilla ja paradokseilla: Juhla on arkea, Yleinen on harvinaista, Voittaminen on häviämistä, Politiikka on politiikkaa, Terveys on sairautta, Taide on mitä vaan, Sota on rauhaa, Väärä on oikeaa, Rasismi on runsasta, Uskonto on oopiumia.

Satumaassa…maan tavalla on tekijänsä kuudes Somero-lehdessä julkaistuista pilapiirroksista koostettu kirja. Kai Linnilän (1942-2017) poismenon johdosta esipuhetta ei häneltä tavalliseen tapaan saatu, mutta Heikki Paakkanen julkaisi teoksessa uudestaan kaikki aiemmat Linnilän esipuheet. Heikki Paakkasen työ Somero-lehden pilapiirtäjänä jatkuu edelleen.

Runoja säkeittäin (2019) on Onnenlehtien (1982, 1990 ja 2014) kooste. Ruotsalaisista käännöksistä vastaa Henrica Bargum ja virolaisista Jaan Tamm.

Rauli Badding Somerjoen muistomerkki Badding-pysäkki sijaitsee Joensuuntien varrella Someron keskustassa. Se on Heikki Paakkasen ja kuvanveistäjä Seppo Mannisen käsialaa. Materiaali on sinkitettyä terästä. Baddingin kaksimetrinen siluettihahmo ja suojakatos ovat suosittu kuvaus- ja levähdyspaikka. Muistomerkki paljastettiin 11.7. 2015, ja tapahtumaa todistivat tuhannet ihmiset.

Juhani Tolvanen (päivitys: Eija Komu 30.11.2020)

Kirjallisuutta

  • Jokinen, Heikki: Sata sarjakuvaa. - Helsinki : Tammi, 2004.



Heikki Paakkasen Amerikka -albumin kansi